maanantai 13. kesäkuuta 2011

No Limit Adventure 11.6.2011


Eilisessä Multisportin järjestämässä seikkailukilpailussa Nuuksiossa meitä hiutaleneitoja oli jopa neljä kahden hengen joukkuetta. Ellu ja Kati sekä minä ja Salla ilmoittauduttiin kilpasarjaan ja Minna ja Noora sekä Virva ja Petra olivat kuntosarjassa. Tuoreina SnowFlakes tiimin jäseninä minä, Petra ja Virva olimme kaikki ensikertalaisina seikkailukisassa joten fiilikset ennen kisaa olivat jännittyneet mutta erittäin innostuneet. Viime vuotisten No Limit Adventure kisojen perusteella tutut arvioivat, että kisasta tulisi noin 4,5 tunnin seikkailu mutta ennen kisaa saamamme kapteenien kirje kertoi, että naisten kilpasarjan ihanneaika olisi 5h 20min ja matkaa tulisi noin 50 kilometriä.

Oma valmistautumiseni kisaan oli treenimielessä suhteellisen hyvä, puolimaratoni kaksi viikkoa aikasemmin ja olin ehtinyt palautua siitä hyvin ja tämän jälkeen aika paljon työmatkapyöräilyä sekä muutamia alle kympin juoksulenkkejä poluilla. Hankin ensimmäisen oman maastopyöräni tosin vasta muutama viikko sitten ja muutenkin maastorymistelykokemukseni oli aika vähäistä. Eli oli ihan hyvä, että kävimme Sallan kanssa helatorstaina Espoon keskuspuistossa poluilla ja kallioilla ajamassa sekä juoksemassa pikku maastolenkin heti perään. Jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää No Limitissä niin olisin käynyt treenaamassa pyöräilyä pikku poluilla vielä enemmän...

Kisapäivä oli erittäin kuuma, jo aamulla kello 6 mittari näytti 28 astetta ja päivällä se oli jo varjossa 31 astetta. Itse raahasin kisapaikalle mukaan melkein 7 litraa juomaa josta tuli juotua noin neljä.

Kilpasarjojen startti oli klo 9 aamulla Pitkäjärven rannalla. Ensimmäisenä oli vuorossa pieni 1,5km melonta quest jonka jälkeen kivuttiin ylös Swinghillin laskettelumäen päälle vaihtoalueelle josta lähdettiin sitten pyörien kanssa parasta toivoen mäkeä alas ensimmäiselle pyöräilyosuudelle. Ensimmäisenä paineltiin mäkistä asfalttitietä, sitten soratietä ja sitten poluille. Juuria ja kiviä riitti poluilla ja olin erittäin tyytyväinen kun olin jättänyt lukkopoljinkengät pois. Noin tunti startin jälkeen juuri kun olimme Sallan kanssa saaneet ohitettua muutaman joukkueen ja jatkoimme ripeällä vauhdilla poluilta hiekkatielle kun T-risteyksessä tein liian nopean käännöksen liian kovassa vauhdissa je lensin tyylikkään voltin sivuttain.

Tiesin heti, että mitään ei mennyt isosti rikki mutta polveen sattui jonkin verran kun siinä oli mustelma jo edelliseltä viikolta. Trikoisiin tuli reikä ja polven alle muutama pintahaava. Salla kyseli olinko ok ja ehdin juuri vastata kyllä, kunnes huomasin kyynärvarttani valuvan verivanan. Haava ei tehnyt kipeää mutta oli sen verran syvä, että se valui ihan huolella. Onneksi olin pakannut mukaan hieman vaadittua laajemman ensiapupakkauksen ja eikun sidettä ja teippiä kehiin. Tässä vaiheessa ohittamamme tiimit painelivat ohi ja mua harmitti sähläykseni. Salla kyseli, että haluanko varmasti jatkaa ja vastasin, että todellakin. Pienessä täpinässä taas vauhti päälle kohti coastaleering -osuutta jossa Salla hoiti lammessa pulikoinnit jotta haavani ei kastuisi. Minunkin oli kyllä pakko käydä käsi ojossa itsekin lammessa viilentymässä ennen kuin lähdettiin kipuamaan ylös korkealle kalliolle.

Sitten taas lisää mäkistä pyöräilyä kohti vaihtoaluetta tämän jälkeen oli vuorossa melonta. Se meni meillä aika rauhakseen koska en pystynyt ihan täysillä edes melomaan kun koukistaessa teipattu käsivarsi sattui vähän. Melottiin noin 4km ja rantaan päästyämme minun oli pakko käydä taas pulahtamassa - kuumuus oli aikamoinen. Tämän jälkeen pääsimme taas kipuamaan laskettelumäen ylös ja pyöräilemään sen taas alas - ehkä hieman paremmalla tyylilläkin tällä kertaa. Siitä alkoikin pitkähkö 15km pyöräilyosuus. Tuolla Nuuksion maastossa kyllä riitti nousuja jotka hidasti menoa ja tuntuivat reisissä.

Saavuimme rullaluistelurastille 1h50min ennen kuin maali sulkeutuisi ja koska pyöräilyosuutta oli vielä jäljellä 17km sekä rogaining rasteja hakematta niin päätimme jättää rullaluistelun suosiolla väliin. Pyöräilimme mm. pientaloalueen läpi ja siellä ystävällinen pihan kastelija antoi meille piristävän suihkun puutarhaletkullaan. Siitä matka jatkui taas poluille metsään. Alkoi olemaan takalisto jo aika koetuksella jatkuvien juurakkoröykytysten takia.

Nuuksion kansallispuiston Haukkalammen läheisellä alueella odottikin sitten tehtävärasti: “Rengasrikko. Irroittakaa etupyörä ja kantakaa se erikseen seuraavalle rastille”. Yritimme aluksi että saisiko rungoista viritettyä systeemin miten niitä voisi työntää mutta insinöörinlahjamme ei ihan kuumuuden takia loistaneet niin päädyimme raahaaman omat palasemme. Sallalla oli pieni lisähaaste karttatelineestä, joka vaikeutti kantamista aika paljon. Tämä tehtävä oli aika fiksu veto järjestäjiltä kun se oli tapa jolla sai vauhdit pois kisaajilta alueella, jossa liikkui paljon lapsiperheitä kauniina kesälauantaina. Makkarat tirisivät ja jengi pulikoi lammissa. Siinä vaiheessa oma tilanne vaikutti aika koomiselta pyörän palasia kantaessamme ja uteliaille tilannetta selitellessä.

Sitten pääsimme taas pyöräilemään lisää ylämäkeä kohti vaihtoaluetta ja maalia. Vaihtoalueelle saavuttuamme meillä oli 13 minuuttia aikaa maalin sulkeutumiseen ja mietimme jos olisi pitänyt yrittää hakea yksi rogaining rasti mutta olinkin jo aika poikki ja en tiedä mitä juoksemisesti olisi tullut, eli eikun maaliin. Ja oli muuten aika mahtava fiilis päästä sinne maaliin! Aikamme oli 6h52min ja kilsoja kertyi GPS:ni mukaan miltei 65. Eli aika paljon enemmän kuin mitä järjestäjät olivat arvioineet. Kisa oli kovin pyöräilypainotteinen ja kuulemma paljon vaativampi edellisiin vuosiin verrattuna. Vain muutama tiimi ehti suorittaa kaikki tehtävät enimmäisajan puitteissa. Kävin näyttämässä ja puhdistuttamassa haavan Jorvissa ja onneksi ei tullut tikkejä, sillä oltiin kuulemma tehty hyvä ensiapu ja haava oli ehtinyt kisan aikana tyrehtyä. Tulipahan uusittua jäykkäkouristuspiikki samalla.

Kisan tulokset tulossa Multisportin sivuille sekä järjestäjät kuvasivat kisasta videota eli sitä mielenkiinnolla odotellessa. Salla hoiti hienosti meidän tiimin suunnistamisen ja kiritti mua sen verran että sijoituksemme oli miinuspisteistä huolimatta 5/8 naisten kilpasarjassa. Pakko olla tyytyväinen ensimmäiseen kisasuoritukseen ja ei voi muuta sanoa kuin, että - lisää tätä!

Anne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti