sunnuntai 30. syyskuuta 2012

XGlow-kaato 29.9.

Multisport Cupin päätöskisa, XGlow-kaato, käytiin 29.9. Nummelan tuntumassa. Startin ollessa jo klo 5 aamulla & materiaalien jaon alkaessa edellisenä iltana, paikalla vietimme aamupäivän lisäksi edellisen yön. Luvassa oli pyöräilyä, juoksua sekä mukavan pitkä melonta.


Startista naiset ja sekasarja polkaisivat rantaan melonnan alkuun. Vesille suoriuduimme ilmeisen ripeästi, sillä edessämme loisti vain parit otsalamppujen valaisemat kajakit. Kärki meloi kovempaa, mutta matkalla järven eteläpäähän taisi vain pari sekasarjalaista mennä ohi. Siellä melonnan keskeytti  ”uinti” jo varsin kapeaksi muuttuneen järven toiselle puolelle, tetsaus viereisen nyppylän päälle sekä uinti takaisin. Uinti osoittautui onneksi kahluutehtäväksi, mutta tetsauspätkä söi. Erityisesti, kun jouduimme tekemään sen kahteen kertaan. Olimme nimittäin jättäneet leimaamatta joen ylityksen jälkeen,  sillä juuri meidän kohdallamme ei rastimies huudellut, että siinäkin pitää leimata.

Matka jatkui taas meloen, mikä pimeyden pikku hiljaa väistyessä oli eri hienoa. Viimeinen melontarasti oli järveen laskevassa joessa, jonka suu oli tiheän kaislikon vallassa. Edellä menijät näkyivät hakevan pitkään joen alkua valoillaan, joten päätimme mennä varman päälle vasemman kautta. Tiheän kaislikon keskeltä löytyi kun löytyikin kapea väylä, missä pääsimme morjestamaan vastaantulevia kärkijoukkueita.

Melonnan jälkeen jatkoimme matkaa pyörillä Veikkolan urheilukentälle, missä vuorossa oli lyhyt suunnistus. Kylmän kohmettamilla jaloilla pyöräily oli tuskaista, mutta juoksu vieläkin tukkoisempaa. Suvi kiisi aropupun lailla edellä, minä matelin perässä. Vaihdossa taisimme kuitenkin ehtiä nähdä molemmat edellä menneet naisjoukkueet.


Veikkolasta suuntasimme pyörillä parin mutkan kautta Mustakorpeen Nuuksioon, minne saavuimme yhtä aikaa Hiiltomiesten kanssa. Paikalle pärähti kolmaskin naisjoukkue joka kovaäänisesti ilmoitti tasoituksen antamisen loppuvan nyt. Vuorossa oli pidempi juoksuosuus, jolle lähdimme yhtä matkaa vasemman tiekierron kautta. Jäimme Hiiltomiesten kanssa etsimään polun päätä kolmannen joukkueen oikaistessa yksityisalueen läpi Nuuksion korpeen.

Alkumatka mentiin melkoista siksakkia ekalle rastille johtavan polun jäädessä löytymättä. Hyvän tovin harhailtuamme saimme onneksi kiinni kartasta ja loput rastit löytyivät hyvin. Loppua avitti myös reitinvalintamme Kolmoislammeille, minne taivalsimme Iso-Holman eteläpäästä lähtevää karttaan merkkaamatonta, hieman lyhyempää polkua pitkin. Muita ei näkynyt, mutta vaihdossa oli vielä iso kasa pyöriä harhailuistamme huolimatta.

Suunnistuksen jälkeen fillarioimme takaisin kilpailukeskukseen. Mietimme, mikä lopun yllätystehtävä mahtaa olla, jossain kun oli kerrottu, että keskuksesta tehdään kilsan lenkura. Niinpä maalialueelle päästyämme huutelimme seuraavaa karttaa, mutta kukaan paikalla ollut ei tuntunut tietävän moisesta mitään. Hetken häröiltyämme totesimme, että kai me sitten leimataan maalissa. Sen verran hiljaista oli, että jäi epäselväksi, oliko bileet jo ohi vaiko vasta alkamassa. Hetken kuluttua Pasonen saapui paikalle ja kuulutti naisten sarjan voittajan saapuneen äsken maaliin.


Iloisina, mutta hieman yllättyneinä otimme tiedon vastaan. Ilmeisesti Nuuksion maastot eksytti suuremmatkin seikkailijat ja kerrankin meillä oli hippasen enemmän onneakin matkassa kuin muilla. Kisavoiton lisäksi sijoituimme yllätykseksemme Multisport Cupissa kakkoseksi!

Suuri kiitos Suville loistavasta kisaseurasta sekä Seijalle ja Petralle kiitokset kauden aiemmista kisoista!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti