maanantai 29. lokakuuta 2012

Multisport Gaala 2012

Multisport ry järjestää vuoden aikana neljä varsinaista multsport-kilpailua ja kauden loputtua perinteisen gaalaristeilyn Tallinnaan. Itse olin mukana nyt ensimmäistä kertaa. Viime vuonna mukana olleet hiutaleet hehkuttivat reissua sen verran, että uskaltauduin mukaan. Tähän reissuun kuuluu perinteisesti myös gaalakilpailu. En tiennyt yhtään mitä odottaa kisalta mutta sen kuulin, että ei se kovin totinen tule olemaan.

Herätys oli Suomessa varsin aikainen kun paatti lähti Helsingistä jo kello 7.30. Tallinnanlaivoilla ei yleensä ilmeisesti pahemmin välitetä mihin kellonaikaan voi ottaa lasillisen ja näin homma toimi myös meidän urheilullisen porukan kesken. Kuplajuoma taisi maistua maltillisesti kaikille. Pieni lämmike teki ihan hyvää sillä Tallinnaan saavuttamme saimme todeta että siellä oli tullut ihan kunnolla lunta ja teillä oli kunnon jääkerros. Tässä vaiheessa minua alkoi hieman jännittämään kisaan sisältyvä pyöräilyosuus.

Gaalaporukka hotellilla.
Pyörävuokraamassa itsellä kävi tuuri kun sain ihan tuliterän maastofillarin alle. Ensimmäiset metrit jäisellä tiellä tuntuivat siltä, että tästä ei hyvää seuraa. Meidät jaettiin joukkueisiin ja saimme ensimmäisen kartan käteemme. Kisa alkoi suunnistuksella vanhassa kaupungissa rogaining-tyyliin että sai hakea rasteja haluamassaan järjestyksessä 45 minuutin ajan. Lisähaasteena oli, että eri rasteilla oli eri pisteet ja pitäisi saada mahdollisimman lähelle 219 pistettä jotta ei tulisi sakkoa. Turistit loivat meihin kummastelevia katseita kun juoksentelimme ristiin rastiin mukulakivisiä katuja kartat kädessä, välillä hieman liukastellen. Me emme paljoa jaksaneet pisteitä alkuvaiheessa miettiä mutta loppuvaiheessa suoritin juostessa vähän päässälaskua ja hieman tuurilla päädyimme vain hivenen yli 219 pisteen.

1. Osuus: Kaupunkisuunnistus juosten
2. Osuus: Pyöräsuunnistus vanhan kartan kera.
2: Osuus jatkoa

Lumista polkua auringonpaisteessa. Kuva: Jokke

Seuraavaksi meille iskettiin käteen kaksi karttaa joista toinen oli melkoisen vanha venäläinen kartta. Tämä piti osata yhdistää toiseen karttaan jotta rastit löytyisivät. Löysimme yhtäläisyydet rautateiden ja satama-altaiden muodon avulla. Nimeltä mainitsematon hiutale ja hänen parinsa löysivät jotain muita yhtäläisyyksiä kartalta koska päätyivät fillareillaan Piritaan - joka oli siis aivan päinvastaisessa suunnassa. Tästä riitti ainakin huvia pitkälle iltaan. Me muut sen sijaan pääsimme pyöräilemään lumisille poluille jotka toisinaan vaihtuivat parikymmentä senttiä syviksi lammikoiksi joissa toivoin että säästyn vain märillä tossuilla. Onnekseni selvisin vesiesteistä kuivana ja muutenkin ihme kyllä kaatumatta fillarilla kertaakaan. Yhden kerran joukkueeni pojat Jorma ja Toni minut kyllä hukkasivat minut kokonaan kun jäin hieman jälkeen hetkeksi... Tästä leikkimielisenä kostona helpommilla osuuksilla jätätin pojat taakseni pitäen yllä hyvää vauhtia.

Hieman kosteampaa polkua ja pusikkoreitti. Kuva: Jokke

Ennen viimeistä osuutta käväsimme myös juomarastilla jossa oli myös käveltävä märkää tukkikaidetta pitkin ja rakennettava lumiukko. Meidän tekeleemme oli kyllä lähinnä lumikasa. Seuraavaksi suuntasimme kohti vanhaa vankilaa jossa oli myös kisan maali. Minua oli etukäteen vähän peloteltu, että se vankila on aikamoisen järkky paikka mutta en osannut kuvitella, että miten ahdistava se olikaan. Vankila oli kooltaan aika massiivinen ja siellä oli satoja sellejä kaarevilla käytävillä. Tunnelma oli jotenkin todella pysähtynyt ja näytti jotenkin siltä kun sieltä olisi lähdetty jotenkin yllättäen ja kaikki tavarat olivat jääneet niille sijoilleen kun niitä viimeksi on käytetty. Järkyttävin tila oli vanha leikkaussaili jossa yksi rasteista sijaitsi. Kaikki instrumentit olivat siellä pitkin ja poikin ja tunnelma oli suoraan kuin jostain kauhuleffasta. Mutta yleisesti ottaen vankilasuunnistus oli kyllä hieno ja ikimuistoinen kokemus.

3. Osuus: Vankilasuunnistus

Leikkaussalissa... Kuva: Salla
Rastilippu. Kuva: Jokke

Pojat meinasivat lukita minut selliin.. Kuva: Jokke
Viihtyisiä näkymiä vankilasta. Kuva: Salla

Reitti. Kuva: Salla

Päivä jatkui sitten saunomisella hotellilla ja sitten illalla suunnistimme monen mutkan kautta hienoon panimoravintolaan. Tämä vaikutti olevan se vaikein rasti kun parikymmentä suunnistajaa joutui turvautumaan jopa google mapssiin. Rohkeimmat vetivät överit puolentoista kilon sianpotkasta ja se kuulemma maistui suussa vielä seuraavanakin aamuna. Aikainen aamu oli heikentänyt ainakin omaa turnauskestävyyttä ja aamuun asti riekkumiset jäi väliin. Mutta kyllä me kaikki hiutaleet silti edustimme hienosti tanssilattialla - erityisesti Ellu jonka näyttävät diskomuuvit saivat useammankin pään kääntymään.

Illalla ravintolassa. Kuva: Salla


Seuraavana aamuna piti suunnistaa takaisin satamaan ja laivaan - jonne ihme kyllä kaikki löysivät ajoissa. Paluumatkalla juhlittiin sitten hiutaleteini-Sallan 18-vuotissynttäreitä limun ja sipsien kera.

Kiitos Heitille ja muille itse kisan järjestämisestä! Ja kiitos Multisport ry:lle koko gaalasta ja kaikille reissukavereille seurasta!

1 kommentti:

  1. heh, kieltämättä fillaroinnin nopeusluokka muuttui paluumatkan jo sulilla teillä, amatööri ei pysyny enää matkassa ;D Toni

    VastaaPoista