Loppiaisrogaining on kuulunut monen hiutaleen
kisakalenteriin jo monta vuotta. Niimpä tänä vuonna nähtiin myös usean
hiutaleen suunnistavan kylmään ulkoilmaan Kalajärven koululta Espoosta.
Itselläni on ollut viimeiset kuukaudet elämä takareiden
revähtymästä palauttelua, joten kyselin jo aikaisemmin olisiko joku halukas juoksemisen
sijaan osallistumaan kisaan pyörällä. Anne onneksi aktivoitui myös
pyöräsaralla, joten tiimi oli valmis. Mukana hiutaleneidoista rogainingissa oli
(eri tiimejä edustaen) myös ainakin Virva, Salla, Mari, Maarit ja Hannele.
Kisa-aamu valkeni erittäin ’raikkaana’ ja viileänä. Mittari
Espoossa näytti -19 astetta. Eli jokseenkin kylmää noin pyöräilyä ajatellen.
Olimme Annen kanssa edellisenä iltana tsekkaileet varusteita, vaihtaneet nastat
fillareihin, tehneet koeajot ja miettineet taktiikkaa sitä ajatellen, että emme
jäykisty pakkasesta ensimmäisen tunnin kuluessa. Silti aamusta pakkasmittarin
lukema sai kokeenkin kisaajan miettimään kaksi kertaa ajatusta fillaroinnin
järkevyydestä tuossa pakkasessa…
Mutta sovittu mikä sovittu, joten kello 10.00 olimme
Kalajärven koululla jonottamassa karttoja. Karttasuunnittelu sujui nopeasti ja
saimme mielestämme aika kohtuullisen selkeän reitin suunniteltua ja piirrettyä
kartoille. Matkaan pääsimme muutaman minuutin virallisen startin jälkeen.
Ensimmäisen tunti kului vielä alkufiiliksien kanssa ilman että
jäseniin iski kova kylmyys. Muutaman rastin jälkeen huomasimme, että oli
erittäin optimaalista jättää pyörät tien laitaan vähän kauemmaksi rastista ja
juosta viimeiset sata tai kaksisataa metriä rastille. Tällä tavoin varpaat saivat vähän lämpöä
eivätkä jäätyneet kovin(kaan) pahasti. Itselleni oli aivan pakollista pitää pieniä
lämpiäviä kädenlämmittäjiä hanskoissa jotta kädet pysyivät sulina. Niiden ansiosta
näpit eivät jäätyneet koko kisan aikana.
Aikaa kului ja rastit löytyivät kivasti. Pakkaskelin hyvä
puoli oli se, että tiet olivat hyvin ajettavia eivätkä kovin liukkaita.
Pakkaskelin huonoja puolia edusti se, että meiltä molemmilta hyytyi pyörästä
vaihteet. Isoimmalle vaihtajalle ei pystynyt kisan alun jälkeen vaihtamaan
ollenkaan. Mutta tämä oli kohtalaisen pieni vaiva, sillä muuten pyörät pysyivät
ajokunnossa koko kisan.
Olimme tehneet reittisuunnittelun niin, että mikäli aika
alkaa loppua niin voimme lyhentää kisaa.
Mutta matka kului niin reippaasti ja virheettä, että päinvastoin jouduimme
pidentämään oletettua kisareittiä jonkun verran. Lähemmäksi kisakeskusta
tullessamme päätimme kuitenkin, että pidämme kisan lyhyenä ja maalissa aikaa
oli kulunut vain 6.5 h.
Rastit löytyivät siis hyvin, pyöräily sujui, emme
jäätyneet, aurinko paistoi, kivoja reittejä ja kivoja maisemia sekä iloisia
kasvoja rasteilla. Joten enemmän kuin onnistunut päivä! Loppiaisrogaining on
aina ollut kiva rento kisa ja sitä se oli tänäkin vuonna!
Petra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti