Pikkujouluissa saadaan yleensä todella hyviä ideoita. Sieltä glögimukien ääreltä pyörähti tämäkin
projekti käyntiin. Ja kun vielä Minna-
Hiutale lupasi auliisti puolisonsa meille perämieheksi ja mökin käyttöömme täysihoidolla,
aivan soudun lähtöpaikan vierestä, olimme myytyjä.
Kevään kuluessa tuli miehistömuutoksia ja niin aloitettiin
värväys kavereista ja kavereiden kavereista. Lopulta meillä oli kasassa iloinen
sakki ja vielä pari varamiestäkin. Jäiden lähdettyä pääsimme aloittelemaan
soutuharjoituksia Soutustadikalta SMARK:ilta vuokratussa kirkkoveneessä .
Harjoituksia ehdittiin pitää ennen H-hetkeä kymmenkunta kertaa. Omalta ja
vuokraperämieheltä saimme arvokkaita oppeja, joiden avulla saimmekin SMARK 4 kirkkoveneen ennätysvauhtiin.
Suurin osa soutajista saapui mökille perjantaina
alkuillasta. Ilmassa kihisi jännitystä, sillä olihan veneessämme monta
ensikertalaista. Kellon lyödessä yksitoista illalla, kävelimme parin kilometrin
matkan Hakovirralle, jonne meidän veneemme kuljetettiin iltasoudun jälkeen.
Veneen tuojat kehuivat että iltasoutajat olivat tehneet tämän veneen
reittiennätyksen. Mehän otimme tämän haasteena mutta pilke silmäkulmassa.
Pakkauduimme paattiin ja soudimme veneen mökkirantaan.
Puolen yön aikaan kävi mökkirannassa hyväntuulinen kuhina,
kun kaikki soutajat virittelivät juomatankkejaan ja eväskippojaan purkkiin
kiinni, hyttysarmeijan hyökätessä samalla suurhyökkäystä. Penkkien säädöissä mustiksi
rasvaantuneilla käsillä syntyi melkoisen hauskaa jälkeä hienosäätäjien
torjuessa samalla hyttysten hyökkäilyä. Viritysten valmistuttua sauna kutsui
vielä. Sen jälkeen mökkien asukit vaipuivat unten maille.
Kellon lyödessä kuusi aamulla, kuului kutsu perämiehen
keittämälle maittavalle aamupuurolle.
Lievää jännitystä oli ilmassa kun aamupalaa haukkailtiin. Kello löi 7.30 ja
perämiehemme Timo kehoitti soutajia astumaan purkkiin. Vilkutimme heit ja
toivotimme tsempit, Sallalle, joka starttasi 58km yksinsoutuun kolme varttia
meidän jälkeemme. Perämiehemme käskystä vedimme ensimmäisen vedon ja soudimme
kohti Hakovirtaa ja lähtöpaikkaa. Meille ensikertaisille oli varattu takarivin
lähtöruutu mutta jo tässä vaiheessa perämiehemme kokemus oli meille suureksi
hyödyksi ja vaivihkaa liu’uttelimme sulavasti hyviin lähtöasemiin porukan
puolivälin paikkeille.
Lähtölaukaus pamahti ja veneet kiihdyttivät täyteen
matkavauhtiin. Perämiehemme valitsi loistavat ajolinjat ja saimme soutaa omalla
rytmillämme ilman lähikontakteja naapuripaatteihin. Tahtiairomme Suvi ja Tomi
tekivät tarkkaa työtä ja meidän muiden oli helppo seurata heidän souturytmiään.
Maisemat olivat silmiä hiveleviä auringon paistaessa siniseltä taivaalta ja
mieltä jäi kutkuttamaan upea linnavuori aivan reitin alkupäässä. Perämies
informoi meitä koko ajan matkan edetessä vauhdistamme, kannusti positiivisesti ja tarkisti tahtia. Fiilis
purkissa oli mukavaa ja iloisen leppoisaa soudun edetessä. Diplomaattisesti Timo
myös teki ratkaisun ja ohjasi meidät
lähtömme nopeimmalle pissitauko
rantautumiselle 3.5 minuutiksi. Lepistön Selkä koetteli meidän soutajien voimia
ja vene liikkui todella tahmeasti mutta kannustuksella ja hammasta purren
soudimme paatin maaliin ajassa 5.33.59.
Samalla rikoimme paatin edellisenä iltana soudetun reittiennätyksen kuudella
minuutilla. Maaliintulon jälkeen oli hienoa tuuletella Soutustadionin edessä.
Hiukan hengähdettyämme soudimme veneen rantautumispaikkaan
lähemmäksi Sulkavan keskustaa. Hiutaletiimi kavereineen purkautui maihin hiukan
kankein koivin mutta hymyssä suin. Perämiehemme lahjoitti meille skumppapullon
hienon soudun päälle ja naamat messingillä poseerasimme ryhmäkuvassa. Hyvä me!
Kuvauksen ja purkin tyhjentämisen jälkeen suuntasimme Soutustadionille syömään.
Kyllä ruoka maistui. Tankkauksen jälkeen siirryimme kylmien juomien kera
rantaan kannustamaan Sallaa maaliin.
Salla souti upeasti maaliin ajassa 6.32 ja
sijoittui kolmanneksi saaden SM-pronssimitalin kaulaansa. Upea soutu.
Pikkuhiljaa palailimme mökille saunomaan ja syömään ja
suunnittelemaan uusia seikkailuja. Kenties Hiutaleita kirmaa ensi kesänä
Sveitsin rastiviikolla Toblerone-vuoren maisemissa. Kuka tietää?? Leppoisan
illan päätteeksi suuntasimme vielä iltaverryttelyyn jammailemaan Laura
Voutilaisen tahtiin.
Kiitos Flakesit, Fakesit ja Friendsit! Mahtava porukka ja
hieno soutu! Ja iso Kiitos Minnalle ja Timolle järjestelyistä!
Tässä vielä faktaa Team SnowFlakes & Friends veneen
suorituksesta:
Veneessä soutivat Hiutaleista: Hanna, Minna K-S, Petra,
Päivi ja Virva.
SnowFakeseja edustivat Nasse ja Terho.
Friends osastoa
edustivat: Anna, Piia, Maria, Merja, Suvi, Panu ja Tomi.
Ja
huippuperämiehenämme toimi Timo.
5km 26.17
10km 52.25
15km
1.19.05
20km
1.44.00
25km
2.13.25
puolimatkan
krouvi 2.37.25
30km
2.43.30
35km
3.16.15
40km
4.14.25
45km
4.48.30
50km
5.18.03
58km 5.33.69
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti