Göteborg Multisportrace - Seikkailuja Ruotsissa

Elämä on heittänyt asumaan Göteborgiin elokuun alusta. Tärkeä osa Ruotsiin integroitumista on ollut paikallisiin suunnistus-, mtb- ja seikkailumahdollisuuksiin paneutuminen. Göteborg ympäristöineen on jo parin kuukauden perusteella osoittautunut luontoihmisen paratiisiksi. Rannikon saaristo ja liki kaupungin keskustasta alkavat metsät tulevat varmasti tarjoamaan seikkailua vuosiksi. Tapahtumiin mukaan pääsemiseksi ja tiedon saamiseksi löysin Mölndal Outdoor -seuran, jonka eri jaostoissa mm. suunnistusta ja seikkailulajeja. Yhdestä paikasta kaikki tieto mitä ihminen tarvitsee.

 

Mölndal Outdoor järjesti 15.10.2016 Göteborg Multisportracen läheisellä Delsjön ulkoilualueella ja se tuli iskettyä kalenteriin hyvissä ajoin kesällä. Kilpailun muotona oli seikkailu-rogaining eli rogainingista tuttu vapaavalintaisella reitillä taktikointi mahdollisimman suuren pistesaaliin keräämiseksi annetun ajan puitteissa ja seikkailuelementtinä questejä, joilta sai enemmän pisteitä. Seikkailukisojen tyyliin matkaa sai taittaa jalan, pyörällä tai kanootilla. Uiminen oli kielletty. Aikaa oli 4 tuntia ja eniten pisteitä kerännyt voittaa.  

Kisa-aamu ei olisi voinut alkaa paremmassa säässä

Viralliset sarjat olivat 2 hengen joukkueina, mutta myös yksinäisille oli oma solo-sarjansa, johon ilmoittauduin (solo-sarja ei ollut virallinen kisasarja). Parikin olisi varmasti löytynyt, mutta ennen kisaa iskenyt pitkä flunssa oli vähällä romuttaa koko retken eikä aikaakaan riittänyt kaverin etsimiseen. Kisa-aamu valkeni kuitenkin loistavan aurinkoisena syysaamuna ja kisakeskus oli lyhyen pyörämatkan päässä kotoa eli siellä oltiin. Kisojen alussa kuulutettiin, että yksi rennosti kisan ottava herra etsii kisaparia. Kaksin aina hauskempaa eli ilmoittauduin vastinpariksi ja hetken kuluttua Richardin kanssa neuvottelimme jo kisataktiikkaa. Sovimme, että yhteisestä menosta huolimatta pidimme omat solo-joukkuenumeromme, jotta tilanteen mukaan voimme sitten myös taas hajaantua.



Kisassa oli jaksettu järjestää siistit karsinat joukkueille ja pyörille

Kisa käynnistyi klo 10 ja kartat jaettiin tuolloin. Tässä kisassa ei siis ollut suunnitteluaikaa etukäteen, mikä vähän harmitti. Kisa-ajasta nipistimme hetken, jotta saimme mietittyä taktiikan. Käytännössä lyhyessä ajassa taktiikaksi tuli ”tuossa on korkeimman pistemäärän rasti kauimpana mihin ehditään tässä ajassa pyörillä ja mietitään sitten kun ollaan siellä, miten tullaan pois”. Pienellä vilkaisulla oli selvää, että järkevintä oli mennä mahdollisimman paljon pyörällä ja heittää se aina sivuun ryteikössä poikkeamisen ajaksi. Päätimme jättää kanoottiosuuden viimeiseksi, jotta voimme vielä taktikoida matkan varrella, miten ehdimme sen tehdä. Kanoottiosuuksilla oli sääntö, että kanoottia ei saanut pitää yli tuntia eikä rantautua kanootin kanssa. Rantautumisesta muutama joukkue myöhemmin jäi kiinni ja suoritukset hylättiin vilpin takia.

Sitten vain lähdimme vauhdilla. Göteborg on huomattavasti keskimääräistä Suomi-maastoa mäkisempää ja jyrkkää nousua sekä laskua riittää. Heti ensimmäinen 10 minuuttia vetikin sitten hyvin hapoille ylämäkeen ja ensimmäinen rasti oli vielä mäkihyppytornin päällä, jonne piti kiivetä lisämausteena aika monta porrasta. Viime viikkojen flunssa ja siitä toipuminen kyllä tuntui. Seuraava rasti olikin sitten seuraavan mäen päällä, missä pieni laskettelumäki. Ja sitten taas alas ja ylös ja alas eli koko matkan aikana ei kyllä tasaisia pätkiä ollut.

Maisemia yhden mäen päältä rastilta

Selvisimme kauimmaiselle korkean pisteen rastille ja sitten palautui mieleen, että korkeat pisteet merkitsivät aina questiä. Kartalla ja reittiohjeissa ei kerrottu minkälainen mikäkin quest on eli jos ei halua kastua, kiivetä, ei pysty tai ei äly riitä, niin näille ei kannata mennä. Tuo ensimmäinen quest oli rastin hakua uimapatjalla narun kanssa ja oli ihan suoritettavissa. Märempiä quest-rasteja tuli vastaan myös myöhemmin eli liinojen päällä ojan ylitystä ja suolla rämpimistä.

 

Uimapatjalla leimaamaan

 

Naruja pitkin leimaamaan

Reittimme eteni rastilta toiselle. Teimme hyviä valintoja, kun välillä päätimme ottaa pyörät mukaan ja tunkkauspätkät palkittiin ajokelpoisella polulla ja oikoreiteillä verrattuna joukkueisiin, jotka palasivat pyörien luo.  Toisinaan taas teimme hyvän valinnan jättämällä pyörät ja valitsemalla jalat, kun toiset kantoivat pyörää paikoissa, joissa ei olisi kannattanut sitä raahata mukana. Ja toisinaan taas tuli tehtyä päinvastoin heikompiakin valintoja, mutta kokonaisuutena meidän joukkue teki virheitä vain vähän. Vauhti tosin oli hidasta.

Kisan loppupuolella tutkailimme pitkään salmen toisella puolella rämeikköalueen keskellä näkyvää korkean pisteen rastia ja päätimme lähteä vielä tarpomaan läpi suon, vaikka aika alkoi tehdä tiukkaa. Upottavassa suossa rämpiminen alkoi viedä omia voimia ja pari rastia sen jälkeen päätimme, että Richard kiitää vielä kanoottiosuudelle ja minä jatkoin muutaman maarastin kautta. Laskimme, että jos minä olen kanootissa painolastina ja huonolla tekniikallani, saamme kumpikin vähemmän pisteitä kuin jos kova meloja hakee enemmän rasteja ja minä taasen ehdin maalla hakea vielä muutaman korkean pisteen rastin. Taktiikka oli hyvä ja itse ehdin vielä maalialueella olevaan viimeiseen tasapainoiluquestiin sekä maaliin 10 minuuttia etuajassa.  Richard mitoitti menonsa täsmällisesti ja saapui maaliin minuutin marginaalilla.  Jokaisesta ylimenevästä minuutista sakotettiin rankasti. Oli kuulemma ollut aika tiukat viimeiset minuutit polkea maaliin. 

Maalialueen tasapainoilurasti - viimeiset 82 pistettä!

Solo-sarjassa oli loppujen lopuksi kaikkiaan vain 6 osallistujaa ja vain 1 nainen eli oma tulos oli seikkailu-uran paras sijoituksissa mitattuna. En ollut edes viimeinen eli kaikkiaan olin hyvin tyytyväinen. Richard ehti myös kanootilla haalia lisäpisteitä ja taktiikka jakaantua osoittautui hyväksi.  Paremmalla kunnolla ja vähän paremmalla suunnittelulla olisi mennyt loistavasti. Kokonaisuutena kisaajat olivat kyllä todella kovakuntoista porukkaa ja kisa oli Svenska Multisportcup:in päätöskisa eli syytäkin mennä kovaa.                 

Seikkailu Ruotsissa oli tosi kiva kokemus ja järjestelyt toimivat moitteettomasti. Jonoja ei tullut ainakaan niille questeille missä itse kävin ja ratamestari oli tehnyt mielenkiintoista työtä. Seuraava päivä menikin sitten jälkipeleissä kartan kanssa miettien mitä olisi pitänyt tehdä. Tuli löydettyä aika monta kohtaa, missä olisi pitänyt taktikoida toisin. Loistavat maastot alueella saavat erityiskiitosta ja ehkä ensi vuonna paikalle saadaan enemmän suomalaisia ja hiutaleita.

Mari Hjelt